sunnuntai kuulumisia

Viikko on taas mennyt yhdessä hujauksessa tuon pienen kanssa, toki johtuu varmasti myös siitä, että olen itse aloittanut kuukausi sitten ahkeran salilla käymisen, että saan ajatuksiani muuallekin kuin vaipanvaihtoon. :)

Maanantaina Aapo sai meillä ensimmäiset rokotteet, eli yhden suuhun laitettavan ja sitten kaksi piikkiä molempiin kankkuihin. Alkuun hieman jännitimme miehen kanssa mitä tästä viikosta tulee, mutta olemme päässeet suhteellisen helpolla verrattuna mitä olen kavereiltani kuullut mitä myös voi olla rokotteen jälkeen. Tiistain ja keskiviikon Aapo kakkasi valehtelematta kymmenen kakkaa päivässä, hän nukkui n.20h noina päivinä ja aina ne ajat kun hän oli hereillä, hän huusi ja alkoi vääntämään vuoroin kakkaa, vuoroin paukkuja. Tämä kakan tiuha tulo on meille niin uutta, sillä tähän asti sen kanssa on ollut ongelmia. Olemme nyt reilun viikon ajan pystyneet olemaan käyttämättä mallasuutetta, kakat ovat itestään tullut kun olemme ensin tehneet hänelle masujumppaa, sitä ennen ei tullut kuuloonkaan että olisimme voineet olla ilman mallasuutetta. Mutta itse täällä ei kakkoja tehdä ollenkaan, aina joudumme jumppaamaan, mietityttää vain milloin hän itse oppisi ymmärtämään asian hoitamisen. Onko muilla vastaavia ongelmia?

Tänään kävin pitkästä aikaa kirpputorilla kiertelemässä, mutta en löytänyt Aapolle juuri mitään. Ainoastaan Kimperin pipon ja 68cm kokoisen juna-paidan. Vaatteita meiltä kyllä löytyy 68cm kokoon asti jo yllin kyllin, isompia sitten pitää lähteä metsästämään loppukesäksi. Tällä hetkellä käytämme 62cm koon vaatteita, tuntuu hurjalta meinaan kun Aapo syntyi reilu kolme kuukautta sitten käytimme Kappahlin 44cm koon pienen pieniä vaatteita ensimmäisinä viikkoina. :)

Ensi viikosta meille tuleekin hieman erilainen, nimittäin lähdemme avopuolisoni, Aapon ja koiramme kanssa maalle vanhemmilleni, sillä he ovat viikon lapissa ja me menemme talovahdiksi. Innolla odotan viikkoa, mukavaa päästä hieman kaupungista maaseudun rauhaan. :)

Eilisen päivän Aapo oli poikkeuksellisen hyvällä
tuulella ja sain napsittua pirtsakoita kuvia hänestä:)

Viikon päivien ajan meillä on alettu löytämään kädet:)

i`m back

Hei te kaikki ihanaiset lukijani! Ensinnäkin miten ihana oli palata taas käymään blogin parissa, kun huomasin muutaman kyselleen kuulumisiani, lämmittivät kovasti mieltäni. Toisinnakin, ISO ANTEEKSI.

Olen pitänyt tosiaan muutaman kuukauden breikin täältä ja syynä on ihan tämä rakas lapseni, joka on tosiaan saanut helmikuun alussa nimenkin, Aapo Ilari. Hänellä ilmeni tammikuun lopussa erittäin raastava koliikki, eikä kyseessä ollut mikään ihan pieni koliikki, huudot oli illalla pahimmillaan viittä tuntia, lyhimmillään kahta tuntia. Kävimme hänen kanssaan neljä kertaa meille suosittelemassa vyöhyketerapiassa, tästä meille ei kuitenkaan ollut apua, koin tämän erittäin pettymykseksi. Olin itse aivan rättiväsynyt ja mielialassani oli havaittavissa hieman kireyttä tämän koliikin johdosta, joten koin paremmaksi jättää blogin hetkeksi "seisontaan". Vaikka tämä lapsi on ollut syntymästä asti hyvin rakas, koliikki on todella raskasta aikaa lapsen vanhemmille, meilläkin vielä mieheni tekee juuri enemmän iltavuoroa, olin yksin lähes jokaisen illan lapsen kanssa ja koliikki oli juuri pahimmillaan aina illalla.

Eilen Aapolle tuli täyteen tasan 3kk ikää ja oireet ovat helpottaneet täällä huomattavasti muutama viikko sitten, enää tämä huuto mitä meillä on, on jo semmoista minkä osaa itsekin tulkita eli hän ei enää juuri huuda ns. "turhasta", huutoa tulee näistä perusasioista kuten, nälästä, ilmasta mahassa sekä kun on kakat tulossa. :) Mitä teidän muille pienokaisille kuuluu, kasvavat kovaa vauhtia? :)

Aapon mitat 3kk neuvolassa olivat:
60,5cm / 6170g