Yön aikana keräsin kaikki virtsani talteen, jotka aamulla vietiin labraan tutkittavaksi, myös käyrillä olin pitkin iltaa ja verikokeita otettiin. Maanantai-illan lääkäri alkoikin jo puhumaan minulle mahdollisesta käynnistyksestä, joka olisi ehkä edessä tiistaina(4.12). Hieman alkoi siinä vaiheessa jännitys iskeä.
Tiistaiaamun lääkäri oli aivan erilainen kokemus kuin maanantai. Selvisi, että kohdunkaulakanava olisi lähes kokonaan hävinnyt ja auennutkin olen melkein sormelle. Ultrauksessa selvisi, että sikiön kasvu on hidastunut, mutta koska virtaukset ovat hyvät ja sikiö liikkuu hyvin, käynnistystä vielä lykätään, koska virtsakin on vain yhdellä plussallla. Tämä lääkäri puhui paljon käynnistämisestä ja miten se tapahtuisi, mutta enään en edes tuntenut jännitystä, lääkäri oli niin "tsemppaava!" Pääsin tiistai-iltana kotiin ja sain ensi maanantaille eli 10.12 ajan gravidaan, jossa selviää jatko. Olo on tällä hetkellä erittäin odottava, kun ei yhtään tiedä mitä tuleman pitäää. :) Viikonlopun ajan katson itse stickseillä virtsaa ja seurailen verenpainettani, ja otan tarvittaessa yhteyttä.
Supistelen itse paljon, välillä kipeitäkin on tullut. Siitä mahdollisesti johtuu tämä kaulakanavan lähes kokonaan häviäminen. Onko teillä muilla supistuksia ilmaantunut, saatika ollut vastaavia "epämiellyttäviä" kohtaamisia näin loppuraskaudessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti