Olen pitänyt tosiaan muutaman kuukauden breikin täältä ja syynä on ihan tämä rakas lapseni, joka on tosiaan saanut helmikuun alussa nimenkin, Aapo Ilari. Hänellä ilmeni tammikuun lopussa erittäin raastava koliikki, eikä kyseessä ollut mikään ihan pieni koliikki, huudot oli illalla pahimmillaan viittä tuntia, lyhimmillään kahta tuntia. Kävimme hänen kanssaan neljä kertaa meille suosittelemassa vyöhyketerapiassa, tästä meille ei kuitenkaan ollut apua, koin tämän erittäin pettymykseksi. Olin itse aivan rättiväsynyt ja mielialassani oli havaittavissa hieman kireyttä tämän koliikin johdosta, joten koin paremmaksi jättää blogin hetkeksi "seisontaan". Vaikka tämä lapsi on ollut syntymästä asti hyvin rakas, koliikki on todella raskasta aikaa lapsen vanhemmille, meilläkin vielä mieheni tekee juuri enemmän iltavuoroa, olin yksin lähes jokaisen illan lapsen kanssa ja koliikki oli juuri pahimmillaan aina illalla.
Eilen Aapolle tuli täyteen tasan 3kk ikää ja oireet ovat helpottaneet täällä huomattavasti muutama viikko sitten, enää tämä huuto mitä meillä on, on jo semmoista minkä osaa itsekin tulkita eli hän ei enää juuri huuda ns. "turhasta", huutoa tulee näistä perusasioista kuten, nälästä, ilmasta mahassa sekä kun on kakat tulossa. :) Mitä teidän muille pienokaisille kuuluu, kasvavat kovaa vauhtia? :)
 |
| Aapon mitat 3kk neuvolassa olivat: 60,5cm / 6170g |
Kivaa taas lukea kuulumisia,kiitos!vaikka olikin tavallaan ikävä kuulla itkuista,mutta onneks oli suunta parempaan päin:)meillä oli eilen 3kk neuvola tytöllä,6.5kg ja 61cm,aika samoisa mennän ku teillä. Ja vikat n 2vkoa on menny "helposti",vauva hymyilee,höpöttää ja nukahtaa illalla helpsti!siin 5-8vkon iässä meinas usko loppua ku hoka ilta tuli ns iltaitkut,n21-24 välissä itkettiin ja syötiin ja kannettiin ja itkettiin jne...lipulta simahdettiinyyös patisihde oli todella katkolla tuolloin,edelleen ajoittain kireät tunnelmat mutta jo valoisampaa.tsemppiä teille!
VastaaPoistaKuulostaa niin samalta mitä meillä on ollut, myös parisuhde on todellakin ollut noina ensimmäisinä kuukausina kovilla. Tietenkin tuo alku on myös jollain lailla sitä elämän onnellisita aikaa, mutta myös parisuhteelle on uutta kun pitää tottua ajatuksee, että nyt meitä tulee olemaan yksi lisää. Myös täälä on jo valo päässyt risukasaan ja hymyilyttää jo paljon enemmän, kiva kuulla että sielläkin ollaan jo voiton puolella! :)
Poistajahas,tässä sama anonyymi.olipas taaa kirjoitusvirheitä,piti lukeaa, että "myös parisuhde oli todella katkolla"...
VastaaPoistaKivaa kun oot back!
VastaaPoistaMieltä lämmittää kuulla :)
VastaaPoista